Onnen hetkiä

Murun pennut syntyivät 17.04.
Blenheim - värinen tyttö ilmestyi ensimmäisenä maailmaan jo heti klo 0.10. Synnytys sujui aluksi melko mukavasti siihen saakka kun 3 pentua oli tullut.
Sitten alkoivat vaikeudet. Jostain syystä neljäntenä tulossa ollut pentu oli juuttunut synnytyskanavaan etujalka edellä lähes kaksinkerroin.
Hätäsektio koitui 3 muun vielä kohdussa olleen pennun ja emon pelastukseksi. Synnytyskanavassa ollut pentu oli menehtynyt.

Murulla on nyt 6 vaavelia, kolme poikaa ja kolme tyttöä.
Väritys on jakautunut seuraavasti: 2 blenheim tyttöä, yksi
tricolor tyttö ja kolme tricolor poikaa.

Kuvissa onnellinen Muru 2 vuorokauden ikäisine pentuineen.

Operaatiosta yllättävän nopeasti toipunut sisukas pikku Murunen on kiitettävän omatoimisesti hoivannut kuutosiaan.

Pesänrakennus puuhastelua

Tänään raivaamme tilaa pentulaatikolle ja pentuaitaukselle! Pölypallot saavat kyytiä, kun kunnostamme tulevalle mammakoiralle pesäpaikkaa.
Pesäpaikan täytyy olla sellainen ympäristö, jossa äitikoira tuntee olonsa turvalliseksi ja saa rauhassa hoitaa jälkikasvuaan. Silti sieltä pitää myös tarjoutua suotuisat näkymät ympäristön tarkkailuun. Lisäksi minulla, ainoalla laumamme kaksijalkaisella, täytyy olla esteetön näköyhteys omasta nukkumapaikastani pentulaatikkoon, kaiken varalta, jos Muru tarvitsisi hoitoapuani.
Melkoinen yhtälö toteutettavaksi!

Useamman viikon ahkeran pohdinnan ja huonekalujen siirron suunnittelun myötä idea on enää toteuttamista vailla valmis!

Tänään noudetaan pentuaitaus Helsingistä ja huomenna saamme pentulaatikon!

Keskiviikkona Murua odottaa iloinen yllätys! Muru saa todennäköisesti vieraita, tai paremminkin hyvin tuttuja!
Murun oikea perhe on tullut pääsiäisvierailulle Suomeen.
Saa nähdä, ehtivätköhän he käydä tapaamassa perheensä rakastettua jäsentä, Prinsessa Murua, tulevaa äitikoiraa, Suomessa vierailunsa aikana?
Alustavasti odottelemme heitä 15.4. keskiviikkona? ;-)

Kuva puhukoon puolestaan

Murun vaavojen H-Hetki lähestyy vääjäämättä

Toivottaa
Muru kaverineineen täällä vieraileville

Mindy Mae piirroksena

Venymiskyky koetuksella

Huhtikuu on kevään alkamisen virallinen merkki!

Murun vointi on uskomattoman reipas ja parin tunnin kävelylenkit vapaana pellolla sujuvat leppoisasti. Väsymisen merkkejä ei ole vielä havaittu!

Onpa luonto ihmeellinen, mitä tulee ihon venymiskykyyn!
Murun vatsan ympärys on varmaan lähes kaksinkertaistunut ja nahka vaan venyy ja venyy!
Laskettuun synnytykseen on kuitenkin vielä toista viikkoa.
Jos tuon vatsan kasvu jatkaa samaa kasvamisvauhtiaan, en tohdi edes ajatella Murun selvitymistä portaita ylös kolmanteen kerrokseen asti viimeisimpinä päivinä, huh!

Eiköhän meikäläisen ole sitten hiukan avitettava tulevaa äitiä kantamalla hänet ainakin ylöspäin noina viimeisimpinä päivinä.
Toisaalta Muru on sisukas, saattaa hyppiä vielä synnytyspäivänään helposti sohvalle ja sänkyynkin.
Eipä tässä kannata murehtia tulevaa, eipä tunnu tuo prinsessa Murunenkaan murehtivan.
"Ruoka ainakin maittaa ja sitä on riittävästi", tuumailee varmaan tuleva "mamma".

Mutta "odottavan ja perin malttamattoman sivustaseuraajan" aika kuluu sietämättömän hitaasti!